Huh, huh, ---juuh, oltiin Hesassa. Jösses mikä päivä. Autossa oli 45 astetta lämmintä ja kaikki ikkunat auki. Otin jääpalapussin ja kaksi kylmään veteen kastettua pyyhettä niiden ympärille. Niillä sitten menomatkalla viilentelin itseäni. Tulomatkalla ne olivat jo sulaneet ja lämmenneet. Mukana kaksi puolen litran pulloa kylmää vissyä. Toinen ehdittiin juoda, mutta toinen oli jo Hesassa ihan lämmin. 

--mun-elämästä-ei-tule-mitään-kallio ilmeisesti on ja pysyy paikoillaan kuten sanot. Laitetaan kyltti, että "varo liukastumasta kallion kupeessa kasvaviin Epäuskon heiniin", ne ovat liukkaita. Hupsahtaa, ennen kuin huomaakaan, niin se on. Ei siihen auta rimpuilu, mutta oletkos huomannut, että Jumala on heittänyt siihen viereen köyden, jossa on pienin välein paksuja solmuja. Köysi yltää suokuoppaan asti. Ensimmäinen solmu on - Kyllä minä vielä tästä nousen, toinen -Olipas pulahdus- ja kolmas, -Kiitos Herra, saanko jo nauraa?- Nauraa siksi, että taas mua huijattiin uskomaan valeeseen. Kuivalla maalla on mukava nurmikko jossa voi istua huokaamaan ja kuivattamaan itseään. Olo on kuin kissalla. Pitäs päästä vähän puhdistautumaan. Samalla vois lian myötä heittää menemään ne -omaa syytäs, saat hävetä -siinäs näet, ei susta tule mitään -likatahrat! Pitäisköhän joskus todella katsoa samalla, että mitä siellä montun pohjalla oikein on? Kun sinne säännöllisin väliajoin aina kuitenkin luiskahtaa. Mitäs luulet---?

---hymm, niin täydellinen Liisukka? Sitä en haluaisi nähdä. Kas kun ne niin sanotut  "täydelliset" ihmiset ovat todella ikäviä. HE TEKEVÄT AINA KAIKEN OIKEIN. Muut eivät kelpaa mihinkään. Minä haluan kelvata Jumalalle ja kelpaan vain tällaisena kuin olen, vajavaisena ja hyvin kaukana täydellisestä. Eihän "täydellinen" ihminen edes tarvitse Jumalaa, hänhän on jo niin hyvä! Ei Jumala vaadi meiltä mahdottomia, kyllä me itse siihen syyllistytään ja sitten syytetään siitä Jumalaa. Ollaan vain Liisukka se mikä ollaan ja istutaan Jeesuksen vierellä. Ei hän katsele meitä suurennuslasin läpi. Hän katsoo rakastavasti, vaikka niin epätäydellisiä ollaankin. Se on katsos sitä Suurta rakkautta, mikä ei etsi virheitä, vaan hyväksyy meidät omana itsenämme.

Tuulitukka lähettää lintujen mukana terveisiä, missä oletkin