Ihanaa kulkea --- sitä ruovikkoista polkua pitkin. Metsälampi on kaunis ja rauhoittava. Lohtukivellä voi levätä armossa ja rakkaudessa---
Kerrot omasta koulukiusaamisestasi. Samoja kokemuksia. Aika paha tilanne, jos opettaja ottaa silmätikukseen. Minulla tosin kävi niin, että opettajani ei puuttunut mitenkään minun kiusaamiseeni. Se tuntui pahalta. Minullekin piirustus ja kirjoittaminen olivat tärkeitä, ja niistä sain tunnustusta ja se auttoi lopulta selviämään.
Lonkka voi paremmin. Tai oikeastaan kipu siirtyi ensin toiseen lonkkaan ja nyt se on molemmissa tasapuolisesti, mutta vähemmän. Ottiko toinen lonkkani kantaakseen osan kivusta---?
Kun serkkuni kanssa ollaan puhuttu hänestä, olen saanut aika realistisen kuvan tapahtumista ja hänen elämästään. Minähän osasin katsoa asioita vain pikkutytön, varhaisnuoren näkökulmasta.
Merkillistä tämä elämä. Vuonna -00 kuoli veljeni, viime vuonna enoni, siis kasvatusisä numero kaksi, ja nyt äitini sisar. Olen jäämässä serkkujeni kanssa elämään tavallaan perhe-elämää. Heistä on tullut kuin sisaria minulle, siis enoni tyttärestä ja tätini tyttärestä. He ovat vanhempia kuin minä, mutta eräällä tavalla tukeutuvat minuun, joka olen jo käynyt läpi äidin kuoleman. Enoni vaimo on vielä elossa, 92-vuotias hänkin. Eli kasvatusäiti numero kaksi--- Pitänee alkaa pitää häneen enemmän yhteyttä niin kauan kun hän on elossa---
Tällaista tänään. Kirjoitellaan. Kaikkea hyvää, Isän lohdullista läsnäoloa elämääsi.
Liisamaaria
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.